Joulun lähestyessä huomaan olevan vaikeaa virittäytyä tunnelmaan. Me olemme vieläkin kahden. Miten ihanaa olisi seurata lapsen riemua joulusta, sillä lasten juhlahan joulu on. Jossain määrin olen yrittänyt työntää odottamisen ja lapsen ajattelemisen taka-alalle. Tänäkään vuonna ei vielä ollut vuoromme, sillä en usko, että tänä vuonna enää lasta meille tulee. Ellei pukki sitten tuo meille Baby Born - nukkea... Vaikka ajatus hetkellisesti saa minut hymähtelemään huvittuneesti, olisi se sittenkin julmaa leikkiä, jos oikeasti niin kävisi.

Ja toisaalta, jos olen väärässä ja meille tuleekin lapsi vielä ennen vuoden vaihdetta, niin tulisipa joulusta erilainen! Ja lapsi olisi oikea joulun lapsi, toivottuakin toivotumpi lahja.