Unicefilla on menossa kampanja lasten oikeuksista. Tänä aamuna radiota kuunnellessani tulvahtivat kyyneleet silmiini, kun kuulin:

       "Äitiys ei ole vain biologiaa, vaan mielentila"

Hieno kampanja. Viisaasti mietitty. Kosketti minua, adoptioäitiä.

Vuosi 2008 on ollut meille hyvä. Paras asia tietenkin on ollut vanhemmuus ja lapsen saanti. Ihmistaimen kasvun ja kehityksen seuranta on antoisaa, antoisampaa kuin mikään koskaan ikinä. Toki niitä haasteellisia ja raskaita hetkiä on, kuten kenellä tahansa vanhemmalla. Levottoman yön ja kymmenen heräämisen jälkeen aamu ei yleensä koita kovin aurinkoisena. Ei ainakaan mitä virkeyteen tulee. Mutta joka päivä poika on saanut meidät nauramaan ja ihastelemaan itseään. Jokainen uusi taito kirjataan äidin päiväkirjaan ja tietenkin siitä kehutaan ihan hurjasti. Ja jälkeenpäin menneitä askeleita muistellaan kyynel silmäkulmassa – onko siitäkin noin vähän aikaa ja nyt jo osataan vaikka miten paljon uutta.

Miten onnekkaita me olemme, että saimme juuri tämän lapsen. Juuri häntä me kaikki ne pitkät vuodet odotimme. Juuri näin tämän piti mennä. Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta minulle totista totta. Minä elän sitä nyt äitinä.

Tänä vuonna emme tehneet kesälomamatkaa, mutta mitä siitä. Ehkä ensi vuonna, ehkä ei. Meillä on tehtävänä monia tärkeitä päätöksiä. Ehkä pitäisi sanoa, että olemme tehneet monia tärkeitä päätöksiä, kuten esimerkiksi, että jään kotiin poikaa hoitamaan. Töihin ei ole kiire, mutta talous ei ehkä salli kesälomamatkoja pariin seuraavaankaan vuoteen. Silti olen rikkaampi kuin koskaan. Tämä rikkaus mitataan hymynä suupielissä, pieninä loistavina silminä ja pulleina jalkoina. Se on parhainta rikkautta mitä tiedän. Se on perhe; mies ja lapsi.

Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta 2009.

Haluan toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa!

Tässä vielä joulu-aiheinen meemi, jonka bongasin täältä.

Pidätkö joulusta? Miksi?
Pidän. Olen ehdottomasti jouluihminen. Joulu on juhlista jaloin – paremmin en osaa perustella.

Miten tahtoisit viettää joulusi? Kenen kanssa? Missä?
Mökissä, mätiä, savukalaa ja laatikoita syöden. Unohtamatta glögiä ja suklaakonvehteja. Jossakin, missä on niin paljon lunta, että vain piippu näkyy… Seuranani mies ja poika.

Onko sinulla joulukalenteria? Minkälainen?
Ei, mutta fiilistelen pojan joulukalenterin äärellä.

Pelkäsitkö pienenä joulupukkia?
Ehkä vähän.

Mikä on ensimmäinen muistamasi joulu?
Tämä on vaikea, ehkä mummolassa serkkujen kanssa.

Missä vietät joulusi tänä vuonna?
Kotona oman pienen perheen kera. Tämä on ensimmäinen yhteinen joulumme.

Oletko ollut tuhma vai kiltti tänä vuonna?

Kiltti.

Mitä toivot eniten jouluksi?
Joulutunnelmaa, kynttilöitä, ulkotulia, jouluruokaa ja -musiikkia, läheisiä ihmisiä, joululahjatkin kuuluvat jouluun, lunta, joulurauhaa... Tämä on suora lainaus sieltä, mistä tämän meemin bongasin.

Nimeä mieluisin jouluruokasi:
Laatikot.

Oletko kenties jo ostanut/saanut valmiiksi kaikki aikomasi lahjat?
Yksi lahja on vielä ostettava, muuten kaikki on paketointia vaille valmiina.

Mikä on sinun kaunein joululaulusi?
Katri Helenan laulamana Joulumaa.

Pitkästä aikaa olen ihan kunnolla surffaillut blogistanian ihmemaassa. Päädyin jopa ennustukseen...

Aika hyvin korteilta... Ikävä kyllä en aio paljastaa teille kysymystänni.

"Elämä on kuin korttipeli.

Et voi määrätä millaiset kortit saat,

mutta voit valita miten niillä pelaat..."

Jawaharal Nehru