Olen taas nähnyt unta.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Olin vaihtanut omassa työpaikassani toisesta toimipisteestä toiseen. Itse asiassa myös alalta toiselle, minulle täysin vieraaseen ympäristöön, teollisuuden pariin liukuhihnalle töihin. Ihmettelin oloani siellä, miten tällaiseen ratkaisuun tulin päätyneeksi? Samoin tekivät uudet työkaverit siitä huolimatta, että he avuliaasti perehdyttivät työn saloihin. En ehtinyt kauaa ihmetellä, kun sain viiltohaavan oikean käden peukalon juureen. Miten haava tuli on täysi mysteeri mutta verta se vuoti sykkien. Verenvuoto oli niin runsasta, että minun oli lähdettävä työterveyshuoltoon. Jonotin siellä parin muun kanssa vuoroani, ihmetellen mielessäni etten verta vuotavana ohittanut flunssan vuoksi sairaslomaa hakevia. Jono eteni hitaasti, mutta lopulta olin yksin odotushuoneessa. Vihdoin tuttu terveydenhoitaja tuli ulos vastaanottohuoneesta, tervehti minua ja kertoi lähtevänsä lounaalle. Hmm.  Huomatessaan hämmennykseni ja ehkä jonkinlaisen hätääntymisenkin hän huitaisi kädellä vaivalleni ja sanoi, ettei viivy kauaa.

 

Lähdin kävelemään käytävälle ja kulman takana olikin toinen odotustila. Siellä mieshenkilö odotti myös vuoroaan vastaanotolle ja minä istahdin hänen seuraansa juttelemaan. Hän jutteli mukavia, vakuutteli vuoroni vielä tulevan ja huomasin rauhoittuvani hänen levollisessa seurassa. Yhtäkkiä huomasin sivusilmällä, että terveydenhoitaja palasi lounastunnilta ja yritti luikahtaa salaa huoneeseensa. Ihmettelin hänen käytöstään, haavani vuoti edelleenkin verta, se ei tyrehtynyt vaikka kuinka puristin. Samassa tulikin sihteerimme ja pyysi minut mukaansa. Istahdimme käytävälle, siinä oli jonkinlainen hoitopiste. Hän kertoi siirtyneensä työterveyshuoltoon töihin ja lisäsi olevansa sairaanhoitaja, ihmetykseni oli suuri. Haavani hän puhdisti huolimattomasti, laittoi siihen laastarin ja pyysi seurakseen ruokasaliin. Lähdinkin, mutta palasin pian takaisin laittamaan lisää laastaria, veri oli heti vuotanut läpi. Hetken kuluttua huomasinkin kaivelevani sidetarvikkeita ja paikalle tupsahti mieslääkäri. Välinpitämättömästä asenteestaan huolimatta hän sitoi haavani, mutta side irtosi heti. Tässä kohdassa heräsin kellon soittoon puristaen peukaloani. Jouduin hetken ravistelemaan sormiani saadakseni veren taas kiertämään.

 

En osaa tulkita unia, mutta herättyäni olin varma siitä, että jonkinlaista symboliikkaa tässä on. Sielussani on verta vuotava haava. Unessa olin hyvin hämmentynyt, hätääntynyt ja eksyksissä. Juuri niitä tuntemuksia joiden vallassa olen.